Varangin niemimaalla patikoimassa 9.-12.7.2016

Varangin niemimaa on tuttu suomalaisille enimmäkseen upeasta Jäämeren tiestä, mahtavista merimaisemista ja linnuista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt niemimaan sisäosissa sijaitseva kansallispuisto (Varangin niemimaan kansallispuisto, norjaksi Varangerhalvøya nasjonalpark).

Nähtyäni puiston syvistä jokikanjoneista muutamia hienoja valokuvia, päätin tehdä sinne vaelluksen. Alla esimerkkinä näkymä Sandfjordelvan laaksoon, jossa on retkeilijöille avoin tupa, nimeltään Telegrafhytta [linkki GodTur.no-karttapalveluun].

Lue lisää

Kanootilla Vätsärin läpi Kirkkoniemeen 1.-8.7.2016

Aiempien Vätsärin melontaretkien (2014 ja 2015) jatkoksi mielessä oli kolmas ja vaikein reissu: kuljettaa kanootti Inarijärven pohjoisosan ja Vätsärin erämaan läpi Jäämerelle aina Kirkkoniemeen asti (Kirkenes). Silloin valtakunnan raja ylitetään Rajapään autiotuvan kohdalta ja laskujoeksi Norjan puolella tulee Sandneselva.

Lähdimme kahden hengen tiimillä reitille – etumelojana Auli, jolle kanootin raahaus Vätsärissä oli tuttua jo viime vuodelta.

Alla näkymä Sandneselvan varrella sijaitsevan 13-kilometrisen vuonojärven s-mutkaan. Järven nimi on Sandneslangvatnet, saameksi Vazzejavri [Google maps -linkki].

Lue lisää

Tsarmitunturissa patikoimassa 27.-30.6.2016

Tsarmitunturin pieni erämaa-alue [luontoon.fi-linkki] on jäänyt vuosien varrella mieleen eräkonkareiden nettiin kirjoittamista tarinoista. Kovin moni ei siellä käy, mutta kun siellä käydään, sen vanhoja metsiä kehutaan. Erityisesti mainitaan sellaisia paikkoja kuin Akalauttapää-tunturi, Pahakuru ja Asentolammet. Kaksi autiotupaakin Tsarmitunturissa on sekä tunturipaljakkaa, johon voisi laittaa teltan ja näin välttää hyönteisten häiritsevää parveilua.

Nämä mielikuvat riittivät päätökseen lähteä Tsarmitunturiin. Alla olevassa kuvassa näkymä Pahakuruun, jonka syvyys ja jyrkkyys on suomalaisittain suuri [karttalinkki].

Lue lisää

Luton melonta 26.-27.6.2016

Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosassa virtaava Lutto on vain latvavesiltään Suomen puolella. Noin 75 kilometrin jälkeen jälkeen Lutto jatkaa matkaansa Venäjälle ja lopulta Jäämereen. Tulva-aikaan toukokuun lopussa Luton melonta saattaisi olla aloitettavissa Saariselän kyläkeskuksesta, jonka alta Lutto on vasta aloittanut matkansa [karttalinkki].

Itse lähdin liikkeelle Aittajärveltä 20 km Saariselän alapuolelta, josta rajalle kertyi matkaa noin 50 km ja alamäkeä 65 korkeusmetriä. Alla oleva kuva kertoo Luton kauniista yleisnäkymistä, kyseessä Rajakoski [karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Tsuokkajoen kanjoniin 4.-10.6.2016

Suomen päälaella sijaitsevasta Tsuokkajoesta (saamelaisittain Cuogga) minulle vinkkasi alunperin Korpijaakko, siis Jaakko Heikka, tunnettu arktisten alueiden eräopas [Korpijaakon blogi].

En tiedä kenenkään meloneen Tsuokkajokea tätä ennen, mutta etenkin kanjoni täytyisi nähdä – siis viimeiset 15 km, jolloin joki putoaa 124 metriä. Ilmiselvää on, että noin jyrkässä rännissä on vesiputouksia. Juuri sopiva jokireitti kesäkuun alkuun, kun vettä riittää pienessä joessa ja hyttyset ja mäkärät eivät ole vielä saapuneet. Alla yksi vesiputouksista [karttalinkki].

Lue lisää

Jumppapallon seikkailut Tsuokkajoella (filmi)

Tämä 1:47-mittainen retkifilmi esittelee Tsuokkajoen maisemia 4.6.–10.6.2016. Kiitos Mika Sigvartille avusta + melontaseurasta. Jylhä Tsuokkajoki on vähemmän tunnettu melontajoki Suomen päälaella. Filmissä esiintyvä jyrkänne nojaa Gaskkamus Cuokkajavriin [karttalinkki].

Lue lisää

Espoonjoen roskaretki 24.5.2016

Avokanoottiyhdistys on siivonnut Espoonjokea joka toukokuu alkaen vuodesta 2009. Eilen teimme kahdeksannen roskaretken kahteen mieheen (minä ja Henrik Juntunen). Alkuvuosina roskia löytyi paljon enemmän, vuonna 2010 jopa 10 jätesäkkiä. Siitä joki on siistiytynyt, minkä seuraava vuonna 2013 aloittamani kevyt tilasto kertoo:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)

Luvut eivät ole vertailukelpoiset monestakaan syystä, mutta trendi on laskeva. Yhtään isoa roskaa ei tällä kertaa löytynyt (takavuosina polkupyöriä, lastenvaunuja, ostoskärryjä). Reitillä on yksi häpeällinen kohta, Kirkkojärven koulun pohjoispuolella oleva lampare, josta löytyy joka vuosi yli 100 roskaa [karttalinkki]. Kuka ne sinne viskaa, en käy arvailemaan.

Lue lisää

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 40 muun seuraajan joukkoon