Melontaretki Varangin niemimaalle – Geatnjajavrilta Annijoelle 18.–20.7.2018

Varangin niemimaan maisemat eivät petä. Ne ovat yhdistelmä kirveellä kaiverrettua mahtipontisuutta ja yksinkertaista selkeyttä.

Tällä kertaa tutkin niemimaan sisäosan suurehkoja järviä, minkä jälkeen meloin pienten järvien kautta Annijoelle (Jakobselva) ja edelleen niemimaan etelärannikolle.

Kuvassa alkumatkan järviketjua Mattit Njoaskoaivilta länteen päin katsottuna [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Mainokset

Melontaretki Altan patoaltaasta Norjan Lapin suurimpaan järveen (Iesjavri) ja edelleen Karasjoelle 8.-14.7.2018

Finnmarkissa sijaitseva Iesjavri (suomalaisittain Jeesjärvi) on Norjan Lapin suurin järvi [GodTur.no-karttalinkki]. Yksikään tie ei johda Iesjavrin rantaan eikä yksikään suuri joki laske siihen vesiään. Kyseessä on todellinen erämaajärvi, jonka tundramaisemia on harva nähnyt. Siis kerrassaan ensiluokkainen tutkimuskohde melontaretkelle.

Kuvituskuvana Altan patoallas, josta aloin kantaa kanoottia kohti Iesjavria.

Lue lisää

Melontaretki Käsivarren kautta Norjan Reisaelvalle 30.6.–7.7.2018

Suomen Käsivarresta alkaa yksi hienoimmista melontareiteistä, Poroeno–Lätäseno. Retki alkaa perinteisesti lentämällä vesitasolla Porojärvelle, josta loppu on alamäkeä joessa.

Ei kelpaa minulle! Tein seuraavat muunnelmat:

  • En lennä. Kannan kanootin Käsivarteen Norjan puolelta Didnojohkan reittiä. Näin saan meloa Suomen kauneimpien tunturijärvien läpi.
  • En jatka Poroenosta Lätäsenoon (Lätäsenon menin 2014). Kannan kanootin Norjan Reisaelvalle, joka on kuulemani mukaan huikea kanjonijoki.

Tästä kehkeytyi totisesti monivaiheinen retki. Kuvituskuvia on kaksi: maisema Urtasjärvelle–Riimmajärvelle, joiden läpi meloin 2.7.2018 [karttalinkki].

Reisaelvan tuplavesiputous Imofossen, jota ihailin 6.7.2018 [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Jumppapallogolfin pelikausi 2017–2018

Jumppapallogolf eli jpg on yksi tämän blogin aiheista, olenhan lajin toinen keksijä sekä Suomen jumppapallogolfaajat -Facebook-ryhmän ylläpitäjä. (Lue lajiesittely täältä.) Tässä kirjoituksessa on:

  • Katsaus pelikauteen 2017–2018, jolloin toimintamme laajeni.
  • Mietteitä seuraavalle pelikaudelle 2018–2019.

Mutta ensi alkuun suurkiitos kaikille jp-golfaajille. Yhteishenkemme on ollut loistava. Olen saanut olla luova ja leikkisä mahtavassa seurassa, nauraa ja pitää hauskaa teidän kanssa. Jatkukoon tämä tulevina vuosina. Kiitos.

Oheinen juliste tiivistää pelikauden 2017–2018 toiminnan: 33 peliä, joista suurimmassa osassa otettiin ryhmäkuva. Katso juliste isompana tästä.

Lue lisää

Melontaretki Vetsijoelle 8.-13.6.2018

Vetsijoki on lyhyt mutta maisemiltaan mahtava melontajoki Kaldoaivin erämaassa, Suomen pohjoisimmassa osassa.

Pienuutensa takia Vetsijoki on melottavissa vain kesäkuussa pian lumien sulamisen jälkeen. Tässä artikkelissa kuvaan monipuolisesti retkeäni sekä mitä Vetsijoen melonta vaatii.

Alla oleva huikea maisema löytyy Vetsijoen viimeisiltä kilometreiltä [karttalinkki].

Lue lisää

Talven 2018 parhaat pallokuvat

Lavastan valokuvia. Lavastan ja koen vahvaa elämän tunnetta, kun pyrin uuteen visuaaliseen ilmaisuun. Hienon lopputuloksen tunnistaa siitä, että se energisoi ja pistää kehon hyrisemään – olitpa sitten valokuvauksen kohde, kuvaaja tai myötäeläjä.

Tämän artikkelin 12 + 1 valokuvaa eivät olisi syntyneet ilman sitä leikkisää yhteisöä, joka pelasi talven läpi jumppapallogolfia (jpg) monissa kansallispuistoissa ja ulkoilualueilla.

Aloitetaan tarinallisella kuvalla:

”Me puolustamme tätä maata. Meillä on tahto ja meillä on välineet.”
Teijon kansallispuiston Matildanjärvi 21.1.2018 [karttalinkki]. Isompi kuva.

Lue lisää

Roskaretken 24.5.2018 ikävin havainto: vaahtolasi sotkee Espoonjokea

PÄIVITYS 14.6.2018: Espoonjokea sotkenut vaahtolasi kerättiin astioihin 11.6.2018. Kiitos tästä Eppu Blomqvist (Hymyilevä Punakettu) sekä Jakke Huovinen (Sweco Oy). Lisää Epun ottamia valokuvia tämän artikkelin lopussa.

Avokanoottiyhdistys aloitti Espoonjoen siivouksen roskaretkien merkeissä vuonna 2009. Siivous tehdään toukokuussa, kun tulvat ovat ohi mutta rehevät rannat eivät vielä peitä roskia.

Jokavuotinen retki herkistää havainnoimaan muutoksia, hyviä ja huonoja. Törkypuolesta vastaa tänä vuonna Turun moottoritien siltatyömaa [karttalinkki], josta karkaa Espoonjokeen rakennusjätteitä. Niistä näkyvin on tierakenteiden routaeristeenä käytettävä vaahtolasi [RakennusFakta.fi], joka vettä kevyempänä muodostaa joen kapeikkoihin lauttoja. Pysyviksi lautat uhkaavat muodostua siinä vaiheessa, kun niiden päälle muodostuu kasvillisuutta. Kauanko kestää, kunnes Espoonjoki on melojilta tukossa?

 

Lue lisää