GPS-kuva: viinan salakuljetusta Espoonlahdella

Vuonna 1919 voimaan tullut kieltolaki ei saavuttanut tarkoitustaan Espoossa. […] Espoonlahtea ylös vietiin (viina)lasti toisensa perään. Lasti purettiin yöaikaan, ja tavara kuljetettiin vankkureilla edelleen. […] Espoossa poliisi ei paljonkaan häirinnyt pirtumiehiä. ”Pitihän poliisin nukkua, ja pirtumiehet liikkuivat öisin, todettiin.”

Tarina löytyy kirjasta Saaristo-Espoo, sivu 82. Kerrotaan myös:

Erään vanhan kivenlahtelaisen käsityksen mukaan Kivenlahdella oli turhaan pirtukylän maine. ”Kyllä varsinaiset myyjät asuivat Kauklahdessa päin ja Kirkkonummen puolella Thorsvikissa. Kivenlahtelaiset vain naukkailivat, jos sattui rahaa olemaan.” […] Kivenlahtelaiset näkivät öisin moottoriveneiden ajavan lahtea pitkin lähemmäs Kauklahtea.

Kaiken järjen mukaan viinasatamana on toiminut Kallvikin niemi, ruotsiksi Magasinsudden, vaikka kirja ei sitä tarkenna [karttalinkki]. Syvemmällä Espoonlahdessa ei yhtä hyvää purkupaikkaa ole. Lahden pohjassa Espoonjoen varressa sijaitseva Kauklahti oli jo 1920-luvulla teollistunut asutuskeskus ja yhteydet muuhun maahan hyvät — rautatie oli ja kulkihan sen kautta jo ammoin mm. Kuninkaantie. Espoon muulla rannikolla ei vastaavan tasoisia logistisia yhteyksiä ollut, eikä suoraan Helsinkiin kannattanut salakuljettaa, sillä virkavaltaa oli enemmän ja rötöksestä jäi herkemmin kiinni.

Hiihdin tämän mielenkiintoisen tarinan GPS-paikantimen avulla kartalle 23.12.2012. Kallvikin niemen itäpuoliselle merenjäälle muotoilin moottoriveneen ja sille kipparin. (Espoonlahden viinakipparit työskentelivät päämiestensä laskuun eivätkä olleet itsenäisiä. Kirjan mukaan Lehtisaari oli Espoon logistiikkakeskus, jossa organisoitiin laajemmat verkostot — organisaattoreina virolaiset ja ahvenanmaalaiset pirtukuninkaat.)

Niemen länsipuolelle hiihdin viinalastia purkavan apumiehen. (Pirtu oli useimmiten pakattu peltikanistereihin. Ne oli helppo nakata mereen tai kaivaa maahan, jos tulliurkkijat kävivät Lehtisaaressa.)

Yllä olevat valokuvat otti Auli Köresaar, joka halusi nähdä miten näitä kuvioita tehdään. Kiitos valokuvaajalle!

Paikalliset pilkkijät kertoivat, että Espoonlahden jää on tällä hetkellä 15-senttistä. Jää kestää ja lunta on jään päällä 5-10 cm, mutta paikoin lumen alla on vettä.

Suksenpohjat jäätyvät, lumi tarttuu, pian kyse ei ole hiihdosta vaan kävelystä 2 kg sukset jalassa. Toisaalta se ei haitannut, olihan meno leppoisaa, sillä pysähdyin usein miettimään minne olisi suunnattava.

Kun viinalastin purkaja oli valmis, näytti GPS reilua 7 km matkaa.

Välipalan jälkeen siirryimme Brinkinmäen pellolle hiihtämään nukkuvaa poliisia.

Reitti sisälsi peltohiihtoa 40-senttisessä lumessa (aurinko alkoi paistaa!).

Ojien ylityksiä.

Metsää ja risukkoja.

Osmankäämejä.

Mutta mitään noista ei tietenkään voi kiertää, koska muuten GPS-jälkeen tulisi mutka ja kuva menisi pilalle. Sivumennen sanoen Auli hiihti täsmälleen perässä kaikki paikat. Myös tämän suuren kuusen alta:

.. mikä ei ollut ollenkaan huono valinta, sillä kuusten alta löysimme valkohäntäkauriiden lepo/nukkumapaikat. Itse kauriiden näimme juoksevan kauempana karkuun — mekö pelotimme ne, sitä en tiedä?

Valmis, hiukan alle 4 km.

Olenko tyytyväinen kuviin? Olen ja en.

  • Moottorivene ja kippari ovat ok ja piirroksena hiukan erilainen kuin olen aiemmin tehnyt (ei pelkkä ääriviivapiirros).
  • Lastin purkaja on muotona yksinkertainen ja näistä kolmesta epäkiinnostavin (pelkkä ääriviiva).
  • Nukkuva poliisi on piirroksena haastavin ja siksi samalla näistä kiinnostavin. En onnistunut kuten halusin, esim. poliisin peitto on liian paksu ja käsi lähtee anatomisesti väärin. Hahmotuskykyni maastossa ei riittänyt. Silti hyvä, että yritin. (Alla: hiihtojälkiä pellossa, valokuva on otettu poliisin suusta nenän suuntaan.)

Muita havaintoja:

  • Hiihtopiirtämisessä on etuja verrattuna melontapiirtämiseen. Jäljet näkyvät! On helppo palata takaisin samaa jälkeä — ainoa rajoite on GPS:n tarkkuus.
  • .. mistä puheen ollen käyttämäni GPS:n tarkkuus on parempi kuin uskoin. Kun hiihdin edestakaisin poliisin sormia, suuta ja nenää, jälki heittää enimmillään 2,5 metriä, yleensä alle metrin. Jälki on avoimella merellä ja pellolla tarkempaa kuin viikko sitten kerrostalojen välissä.
  • Siirrän kuvat Google Earthin päälle. Kuvat meren päällä näyttävät paremmilta (yhtenäinen taustaväri) kuin pellolla tai metsässä (epätasainen taustaväri). Onko Google Earthissa joku keino vaalentaa tai tummentaa satelliittkuv… no mutta hei, nyt keksin! Eli jos laitan yömoodin päälle, saan myös pellot tasaisemman värisiksi (kokeilen ensi kerralla).

Lopuksi katsaus tekemiini kuviin.

Kuvat ovat kovin erikokoisia. Espoon mittakaavassa:

.. nukkuva poliisi on niin pieni, ettei sitä voi tunnistaa (moottorivene erottuu nipin napin, jos tietää mitä etsiä).

Vielä mahtuu Espooseen monta kuvaa!

PS. Jos kieltolain aikaiset tapahtumat kiinnostavat, siitä voi lukea myös tästä Oulun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta (Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919–1932). Nimensä mukaisesti tutkimus keskittyy pohjoisempiin tapahtumiin, mutta etelämpääkin tietoa on. Hae linkitetyllä sivulla sanaa ”Suomenlah”, niin jo löytyy asiaa.

Mainokset

One Response to GPS-kuva: viinan salakuljetusta Espoonlahdella

  1. marko pikkarainen says:

    noi gps kuvat on niiiin hienoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: