Nuuksio kutsuu, Jätealtaasta Häränsilmään 1.9.2013

”Lähden huomenna Nuuksioon”, kuulutin jälleen kerran sosiaalisessa mediassa, ”etumelojan paikka vapaa”. Tärppäsi. Mukaan ilmoittautui Tiina, kokenut Nuuksio-konkari hänkin (neljättä kertaa lampia melomassa).

Lampi numero 141: Jäteallas

Kyllä, tällainenkin Nuuksiossa on [karttalinkki].

Ei näytä kovin pahalta, joten kanootti vesille. Putkesta tulee vaahtoa.

Mela veteen ja äimistys. Näin mustassa mönjässä en ole ikinä melonut.

Mela ylös ja kuva.

Silmä havainnoi:

  • Valuva mönjä muodostaa melaan kauniita kuvioita.
  • Mitä tahansa tämä mönjä on, se ei näytä viereisiä heiniä haittaavan. Ne kukoistavat.

Tiina nostaa melan ronskisti, roiskis, kädessäni on mustia pilkkuja. Hei, nyt varovasti. Tätä lampea emme kierrä. Melomme vain toiseen päähän ja ylös!

Jäteallas olisi ollut lampi 141, mutta koska tätä ei ole oikeasti järkeä meloa, hylkään sen tilastoista. (Mitään tervaa mönjä ei sentään ole — se irtosi kanootin pohjasta itsestään.)

Päivitys 9.9.2013: Otin yhteyttä Espoon kaupungin ympäristökeskukseen Jätealtaan tilanteesta, onko tässä rikottu ympäristövelvoitteita? Limnologi Ilppo Kajaste vastasi seuraavaa:

”Lammikko on Kuusikodin palvelutalon vanha jäteveden lammikkopuhdistamo, jota käytetään nykyisin Kuusikodin jätevedenpuhdistamossa käsiteltyjen jätevesien jälkiselkeytykseen. Kuusikodilla on Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2009 myöntämä ympäristölupa jätevedenpuhdistamolle ja jätevesien johtamiselle lammikkoon ja sitä kautta Hakjärvenojaan. Kuusikodin on tarkkailtava sekä puhdistamosta että lammikosta lähtevän veden laatua. Lammikolla on alentava vaikutus käsitellyn jäteveden pitoisuuksiin. Tilanteeseen on tulossa parannus, kun Kuusikodin jätevedet liitetään Nuuksiontielle rakennettuun jätevesiviemäriin.”

Kiitän vastauksesta.

Lampi/järvi numero 141: Hakjärvi

Hakjärvessä on kokoa ja näköä [karttalinkki], joskin sen rannat ovat suureksi osaksi yksityistä maata. Nuuksion kansallispuisto sivuaa vain järven pohjoisreunaa.

Komean kallion päällä olen vieraillut pari kertaa ennenkin. Alla oleva kuva on lokakuulta 2010.

Melomme puolitoista kertaa ympäri = 2,9 km. Retki jatkuu Hakjärven pohjoispuoliseen metsään.

Lampi numero 142: Lajalampi

Niin paljon kuin olen Nuuksiossa kulkenut, Lajalammella en tätä ennen [karttalinkki].

Lampi on täynnä lumpeita, myös keskeltä. Ei kuulu Nuuksion valioihin, mutta laajat soiset rannat ovat kivat.

Ympärimelonnan jälkeen kanootti ylös ja nolo suunnistusvirhe. Pohjoiseen piti mennä, mutta kotvan itään ja etelään kanoottia raahattuani havaitsen erheen. Päätän palata Hakjärvelle, jossa viritän kärryt kanootin alle ja vedän sen Nuuksiontielle. Sade kiihtyy. Annan vaatteiden kastua — lämpötila sopiva +16 joten pienessä liikkeessä olotila on märkänäkin oiva.

Lampi numero 143: Mutalampi

Puolentoista tunnin jälkeen olemme Mutalammella [karttalinkki]. Aurinko näyttäytyy. Kameran asettelua. Rannan rahkasammal imaisee oikean jalan 30-senttiseen syleilyyn.

Mutalammen nimi on osuva. Lampi on matala. Pinnan alainen turvematto silittää kanootin pohjaa. Meloessa turve sekoittuu mutamaiseksi vedeksi, jota ei mielellään käyttelisi esim. kahvivetenä.

Vielä tunti kuluu, kunnes saavumme Urjalle pitämään lounastaukoa. Seuraavat lammet ovat sen lähellä. Taas matkaan.

Lampi numero 144: Häränsilmä

Pieni 25-metrinen Häränsilmä on Nuuksion visuaalista aatelia [karttalinkki] — pyöreä kuin meteoriittikraateri.

Häränsilmä eli ”Ööga” on Kauniaisten Toimen poikien lippukunnan kotilampi. Öögan vieressä on laavu, jossa ulkopuolinenkin voi evästellä, jos laavu sattuu olemaan vapaa.

Lampi numero 145: Käkilampi

Matka Häränsilmästä Käkilammelle [karttalinkki] kulkee Valkialammen, Urjan, Lehmänämpärin ja Karjakaivon kautta — kaikki nuo olen aiemmilla retkillä melonut.

Metsävetoa kertyy 1,5 km, aikaa vierähtää 1,5 tuntia, mutta Käkilammella ollaan.

Liitän mukaan videon, kuvaus Tiina Kujansuun, leikkaus minun (videon aikajärjestys on sekaisin: raahaus kohti Käkilampea, melonta silti Häränsilmässä).

Olen jo ehtinyt saada moitteita siitä hyvästä, että melon pieniä lampia ilman liivejä: ”konkari ei näytä hyvää esimerkkiä”. Se pitää paikkansa, en näytäkään. ”Riski” on harkittu ja kuuluu osana siihen miten nuo lammet koen: rasittavan raahauksen jälkeen vaihdan päälle pyhäpaidan (lyhythihainen kauluspaita), astun kanoottiin, melon temppelin ympäri, sammutan ylimääräiset ajatukset, vaivun nautintoon.

.. vaikka olen minä välistä niinkin kokenut, että raahaus on nautintoa. 🙂

(Yllä olevat kuvat Tiina Kujansuu.)

Takaisin asiaan. Alla melotaan Käkilammella: hieno suolampi, jossa turvesaaria. Ympärikierto 350 metriä.

Käkilammen jälkeen oli tarkoitus ehtiä vielä Vähä Haukkalampi, mutta se jää seuraavalle retkelle. Meloimme Nuuksion Pitkäjärven läpi takaisin parkkipaikalle, johon auto oli aamulla jäänyt. Yhteensä 35 km liikettä, josta 17 km melontaa ja 18 km patikointia, josta puolestaan 6 km kanootin metsäraahausta.

GPS-jälki satelliittikuvan päällä:

Reitti asettuu Nuuksion kokonaisuuteen seuraavasti.

Turkoosit neliöt osoittavat lampia, joita en ole kiertänyt.

Ne ovat suoraan sanoen lisääntyneet viime kerrasta. Syynä ovat Bing-linnunsilmäkuvat, joita olen alkanut katsella. Esimerkiksi tämä ”Bird’s eye”-linkki paljastaa, että Nuuksion Soidinsuo on täynnä lampia:

Kilometrin pituisella Soidinsuolla lampia on yli 20 kpl. Huh, mutta onneksi nuo ovat lähekkäin.

Tarvitsen vielä monta retkeä, jotta kaikki on melottu. Ainakin kaksi. 🙂

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: