Ensimmäinen Uganda-päivä 27.10.2013

Seuraava hupaisa sattumus kertonee jotain ugandalaisista:

Retkikaasun ostoreissulla alkoi sataa kaatamalla (täällä on sadekausi). Kun palasin takaisin teltalle, hostellin respatyttö veti hihasta: Katso tässä ne ovat — toimme kaikki varusteesi teltasta sisätiloihin, ne ovat aivan kuivat!

En voinut olla vihainen siitä, että kajosivat tavaroihini. Hyväähän he tarkoittivat. ”Ei olisi tarvinnut, minun telttani on aina kuiva”, selitin.

”Anteeksi”, jatkoi respatyttö, ”täällä oli viime vuonna saksalaisperhe teltan kanssa ja heidän kaikki vaatteet kastuivat”. (Tarkistin teltan, se oli täysin kuiva.)

Niin. Olen Ugandassa, koska 3.11.2013 Pohjois-Ugandassa tapahtuu 22 sekunnin mittainen täydellinen auringonpimennys. Sitä ennen heilun eri paikoissa, patikoin ja mietin arkisten kohtaamisten kautta maiden eroja. (Olisiko yllä oleva voinut tapahtua Suomessa? Ei varmasti. Suomessa pidetään huoli omista asioista.)

Uganda on totisesti rakennettu ugandalaisia varten — ei kaltaiselleni turistille. Kun olin saanut Entebben lentokentältä kyydin Kampalaan (pääkaupunki, 1,2 miljoonaan asukasta), tällaisesta minibussipaljoudesta lähdin hakemaan sitä oikeaa, joka veisi Kampala Backpackers Hostelliin, jonka pihalla saa telttailla.

Kysyin neuvoa noin 20 kertaa (englanti on siirtomaa-ajan peruja maan virallinen kieli), kunnes oikea minibussi löytyi (ei ollut mikään noista vaan muualla). Sitten odotin tunnin ennen kuin minibussi lähti (se lähtee, kun 14 tyyppiä haluaa samaan suuntaan — minulla ei ollut kiire, lueskelin opaskirjaa). Olisiko ollut muita vaihtoehtoja? Olisi, mutta halusin yrittää tätä.

Myöhemmin olen kokeillut boda bodaa, joka tarkoittaa, että mennään moottoripyörän kyytiin (kyytiä tarjotaan yhtenään, jos kävelee kadulla). Boda bodaa ei matkaoppaassa suositella (jos muita vaihtoehtoja on), mutta voin kertoa, että kuski kyllä uskoo, kun pyytää rauhallista ajoa. (Tavallisia takseja en ole juuri nähnyt, mutta ei kai olisi pitänytkään, koska ne kutsutaan puhelimella.)

Maantieteellisesti Kampala on rakennettu kukkuloille ja niiden välisiin laaksoihin. Näkymä Namirembe-kukkulalta.

Namiremben huipulla on protestanttinen kirkko, jonka vieressä porukka treenaa kuorolaulua.

Muslimeitakin täällä on arabikauppiaiden vaikutusten peruja (kuvassa moskeija) 11 %, kristittyjä 85 %, joista puolet protestantteja, puolet katolisia. Kuulemma rauhassa eletään.

Paitsi ongelmia aiheuttavat Somalian al-Shabaab-muslimit. Kun Uganda on lähettänyt joukkoja Somaliaan kukistamaan al-Shabaabia, nämä ovat uhanneet tehdä Ugandaan samanlaisen iskun kuin Nairobin ostoskeskukseen. Sen takia laukkuni tarkistettiin, kun saavuin ensi kertaa Backpackers Hostelliin tai menin Nakumatt-ostoskeskukseen ostamaan retkikaasua.

Lisäksi havaitsen, että minun on yhtenään muistutettava itseäni missä olen. Jos en näin tee, koen olevani Intiassa. Siinä on aistilliselta kantilta samaa: melua, katkua, punainen maa pölyää, hirveästi porukkaa.

Kampala on noiden takia epämiellyttävä. Huomiseksi ostin bussilipun Kisoroon Ruandan rajalle, jossa patikoin. En tiedä onko siellä nettiyhteyttä.

Mainokset

3 Responses to Ensimmäinen Uganda-päivä 27.10.2013

  1. Mikko Salminen says:

    Terve! Kerrassaan mielenkiintoista Janne, jälleen kerran. Tulen seuraamaan vaiheitasi siellä Afrikan sydämessä suurella mielenkiinnolla! Mukavaa reissua,

    Terv. Mikko S.

  2. Arja says:

    Sulla on aina ihania tarinoita! Mukavaa matkan jatkoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: