Valmistautumista Käkkälö-Kietsimäjokeen

Kesäkuun alussa alkaa kunnon Lapin retki. Nousu Kalmakaltiosta [karttalinkki] kanooteilla Käkkälöjokea ylös, koukkaus Norjan kautta, lasku Kietsimäjokea alas Angeliin [karttalinkki] — ehkä jatkaen Karigasniemelle.

Kerron valmistautumisesta, sillä tätä retkeä on suunniteltu perusteellisesti.

Jos Kietsimäjokea katsoo pohjoisesta päin, niin se näyttää Google Earthissa  tältä.

Kietsimäjoki ohittaa monta tunturia, mm. Jäkäläpään [karttalinkki], Guovzuroaivin [karttalinkki] ja Lauravaaran [karttalinkki]. Lauravaaran laki (455 metriä merenpinnasta) on vain kilometrin päässä joesta (220 m), mikä tarkoittaa, että korkeuseroja on, maisemat ovat upeat.

Idässä keltaisella merkitty Vaskojoki on kuin muuri — sen yli eivät patikoijat kulje. Näin Kietsimäjoen latvat ovat autiot. Jos melojalle kävisi onnettomuus, pikaista apua muilta retkeilijöiltä on turha odottaa. (Vaskojoen keltainen väri = GPS-jälkeni vuodelta 2011, kun meloimme Vaskojoen.)

Entä se valmistautuminen?

Kohta 1. Näettekö maisemassa kaksi telttaa? Kumpi erottuu paremmin?

Aivan. Punainen on värini tällä reissulla. Punainen erottuu, jos täytyy kiinnittää helikopterin huomio.

Kohta 2. Jos tapahtuu onnettomuus, miten saada pelastuspartio paikalle?

Ostin tätä varten reissuun PLB-hätälähettimen (personal locator beacon), malli rescueME PLB1 [valmistajan sivu] [suomalaisen jälleenmyyjän sivu]. Laite on pieni. Sen ainoa toiminto on hätäsignaalin lähetys. Niinpä pariston luvataan kestävän 7 vuotta.

Laitteen ostoon liittyvät järjestelyt:

  • Soita Viestintävirastoon ja pyydä heitä luomaan sinulle henkilökohtainen PLB-laitekoodi.
  • Soita jälleenmyyjälle ja pyydä heitä ohjelmoimaan tämä koodi PLB-laitteeseen.
  • Hae varaamasi laite.
  • Lähetä Viestintävirastoon lomake (radiolupahakemus, henkilökohtainen hätälähetin), jotta he voivat yhdistää PLB-laitekoodin sinuun (lomakkeessa kysytään mm. hätäyhteystiedot = keneen otetaan yhteyttä onnettomuuden sattuessa).

Laitteen käyttöön liittyvät seikat:

  • Ota laite retkelle, jos liikut matkapuhelinverkon ulkopuolella (sen voi kiinnittää esim. vyöhön).
  • Onnettomuuden sattuessa vedä antenni ulos, nosta läppä ja paina sen alla olevaa punaista painiketta. Hälytys tapahtuu satelliitin kautta riippumatta siitä, missä päin maapalloa olet. Hälytysviestin mukana kulkee sijaintisi, sillä laitteessa on GPS-paikannin. (Sininen T-painike on testiä varten. Antennin voi kelata sisään ruuvia pyörittämällä.)
  • Suomessa hälytys ohjautuu lopulta viranomaisille, jotka ottavat yhteyttä lomakkeella ilmoitettuihin henkilöihin.
  • Vaikka hälytysviesti kulkee eri reittiä kuin matkapuhelimella soitettu 112-hätänumero, pelastus saapuu Suomessa samalla tavalla (esim. rajavartioston helikopterilla).

Toivottavasti laitetta ei tarvitse koskaan käyttää.

Kohta 3. Miten Virkon S desinfiointiaine tähän liityy?

No eipä liity, mutta on osa valmistautumista.

Gyrodactylus salaris -lohiloinen on saastuttanut monet Suomen joet. Itämereen laskevat joet ovat jo saastuneet, siksi niiden lohikaloille on kehittynyt vastustuskyky loista vastaan. Jäämereen laskevat joet ovat ylisummaan puhtaita eivätkä niiden kalat kestä loista. Niinpä Itämereen laskevien jokien kaloja ei saa siirtää Jäämereen laskeviin jokiin. Riski on olemassa myös, jos siirretään kostea kalastusväline vesistöstä toiseen tai kostea kanootti.

Vaikka mahdollisuus levittää loista on häviävän pieni, tämän melontaretken vedenjakajan ylityksen (=Itämeren joesta Jäämeren jokeen) teen Virkon S:n vauhdittamana. Kuinka sivelen kanootin — sen kerron kuvineen sitten, kun asia on ajankohtainen.

Huom! Olen tätä ennen tehnyt kaksi vedenjakajan ylitystä Itämeren joesta Jäämeren jokeen: 2012 Vietkajoesta Ivalojokeen sekä 2013 Kopsusjoesta Suomujokeen. Vaikka noina kertoina en uhrannut ajatuksia lohiloiselle, tästedes teen homman kunnolla — olisi liian kurja havaita jälkikäteen, että joki on saastunut samoihin aikoihin, kun minä olen siellä liikkunut.

Lopuksi.

Lähtö Käkkälöjokea ylös tapahtuu pienellä 2 miehen retkikunnalla 2.6.2014. Retkeä ei voi seurata netissä virtuaalisesti. Kokemuksia jaan vasta, kun reissu on ohi.

Mainokset

6 Responses to Valmistautumista Käkkälö-Kietsimäjokeen

  1. Timo says:

    Onnea matkaan! Tuota hätälähetintä voisi itsekkin harkita hankintalistalle. Ainakaan akku ei lopu ihan heti.

  2. korpijaakko says:

    Itsellä on kulkenut tuollainen Rescue ME1 tämän talven mukana. NIin ja pieni ja kvyt, että sen toimintavarmuutta jopa vähän epäilee, mutta luotan siihen silti. Testasin laitteen ohjeiden mukaan vielä ennen Grönlantia lähtöä ja kaikki vaikutti toimivan kuten pitääkin. Onneksi ei ollut tarvetta, mutta helposti mukana kulkeva vakuutus tuo on. Sellainen huomio vaan Timolle, että käytettäessä pariston luvataan kestävän 24 tuntia, joten kyllä se akku loppuu, muttta 24h signaalia kyllä riittää.

    Tuo Virkon S on hyvä vinkki. Olen tehnyt kaksi vastaavaa vedenjakajan ylitystä packrafteillä ja silloin ollaan ratkaistu asia kuivaamalla kalusto perusteellisesti (sää on suosinut, mutta siihen olisi reitillä tarvittaessa käytettävissä saunakin). Tuo kuitenkin vapauttaa reitinsuunnittelussa.

    Ei muuta kuin hyvää reissua! Haikein mielin seuraan. Olisi kiva päästä itsekin erämaahan melomaan, mutta nyt vähän aikaa muita velvollisuuksia…

    • Kiitos postista! Sama täällä, testasin laitteeni ohjeiden mukaan = näyttää toimivan.

      Olen myös pohtinut, olisinko aiemmilla retkillä tehnyt jotain enemmän tai rohkeammin, jos hätälähetin olisi ollut mukana? En olisi. Jos olen tehnyt yksin vaativia päiväretkiä (esim. Australiassa, Uudessa Seelannissa), ne olen tehnyt reiteillä, jossa on matkapuhelinverkko tai joilla kulkee muita patikoijia (parin päivän välein vähintään). Jos taas on ollut halu edetä pitempi reitti Lapin selkosilla, nuo reitit olen tähän asti kulkenut ilman hätälähetintä. Kyseessä ei siis ole tarve mennä uusiin paikkoihin riskillä. Se on vain lisävakuutus.

      Virkon S:stä: Kuvassa olevasta litran/kilon purkista saa 100 litraa desinfiointiainetta, kun jauheen sekoittaa veteen. Niin paljon en tarvitse. Otan mukaan 15 litraa vastaavan jauhemäärän. Purkki riittänee loppuelämäksi. 🙂

  3. Esa Huusela says:

    Hyvää retkeä pohjoiseen. Tavattiin Sport Cafessa Hortassa tammikuussa. Esa H.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: