Miksi pakattava kanootti? (puolen tunnin esitelmän tiivistelmä)

Miksi melon pakattavalla kumikanootilla? Mitä etua siitä on?

Tässä tiivistelmä esitelmästäni, jonka pidin Avokanoottiyhdistyksen syystapaamisessa 20.9.2014.

Pakattavia kanootteja on kolmea tyyppiä.

  • Kumikanootit kuten Grabner– ja Gumotex-tehtaan mallit, jotka kokoaa 15-20 minuutissa (itse käytän Grabnerin malleja XR-Trekking 20,5 kg ja Adventure 26 kg – moni muu käyttää mallia Gumotex Palava)
  • Koottavat kanootit kuten Pakboat ja Ally, jotka kokoaa 25-30 minuutissa (monia malleja, paino koosta riippuen 20 kg molemmin puolin)
  • Kevytkanootit, siis packraftit, jotka kokoaa 5-10 minuutissa (alle 3 kg tai kaksikot 4-5 kg)

Kaikkien näiden kanssa olen retkeillyt. Kaikilla pakattavilla kanooteilla on samoja logistiikkaetuja verrattuna koviin kanootteihin.

Esimerkki 1: Vantaanjoki päästä päähän

Tarkastellaan melonnan logistiikkaa – mitä eroa on tehdä sama reissu pakattavalla kanootilla tai kovalla kanootilla? Otetaan suurennuslasin alle Vantaanjoki päästä päähän. Tälle tulvaretkelle kutsun melojia joka kevät. Retken voi tehdä kolmella tavalla.

1. Pakattava kanootti: Lähden liikkeelle Espoon Kivenlahdesta. 1) Otan bussin rautatieasemalle. 2) Menen junalla Riihimäelle. 3) Melon Vanhankaupunginkoskelle. 4) Otan kaksi bussia, kunnes olen kotona.

2. Kova kanootti(kaksikko) + 2 autoa: Lähdetään liikkeelle vaikkapa Espoon Eskimoiden vajalta. 1) Kaksi melojaa ajaa autoillaan Vanhankaupunginkoskelle, jonne jää se auto, jonka katolla ei ole kanoottia. 2) Yksi auto ja kanootti ajaa Riihimäelle. 3) Veikkoset melovat Vanhankaupunginkoskelle, jonne jää kanootti. 4) Vanhankaupunginkoskelle jätetty auto ajetaan Riihimäelle. 5) Molemmat ajavat takaisin Vanhankaupunginkoskelle, jossa kanootti poimitaan kyytiin. 6) Palataan takaisin Espoon Eskimoiden vajalle.

3. Kova kanootti + kyyti (eli kuski, joka ei melo): Lähdetään liikkelle jostakin Espoosta. 1) Kuski kyydittää melojan ja kanootin Riihimäelle. 2) Meloja kauhoo Vanhankaupunginkoskelle. 3) Kyyti hakee melojan Vanhankaupunginkoskelta takaisin Espooseen.

Todetaan seuraavat seikat:

  • Tapaukset 1 ja 3 ovat käteviä. Tapauksessa 2 on turhaa sählinkiä.
  • Tapauksen 1 voi tehdä yksin. Tapauksissa 2 ja 3 tarvitaan kaveri mukaan.
  • Mitä kauempana kotoa melotaan, sitä rasittavampi tapaus 3 on kuskille.

Esimerkki 2: Tammisaaresta Inkooseen länsituulella

Sääennuste lupaa navakkaa 6 m/s länsituulta, joka antaa mahdollisuuden meloa mukavaa vauhtia Tammisaaresta Inkooseen. Tein tämän retken kaverin kanssa 23.-24.8.2014 käyttäen kaksikkokumikanoottia (Grabner Adventure). Kaveri tuli autolla Keravalta. Verrataan kahta tapausta.

1. Pakattava kanootti: 1) Heitimme Espoossa kanootin auton takakonttiin. 2) Ajoimme Inkooseen, jonne auto jäi. 3) Heitimme Inkoossa kanootin bussin alasäilöön ja ajelimme Tammisaareen. 3) Meloimme Tammisaaresta Inkooseen, jossa auto odotti. 4) Palasimme Espooseen.

2. Kova kanootti: Samoilla asetuksilla… 1) Jos minulla olisi ollut kova kanootti, olisimme lastanneet sen Espoossa kaverin auton katolle. 2) Olisimme ajaneet Tammisaareen, jonne auto olisi jäänyt. 3) Olisimme meloneet Inkooseen. 4) Kaveri olisi hypännyt bussiin ja ajellut Inkoosta Tammisaareen autoa hakemaan. 5) Sitten hän olisi ajanut takaisin Inkooseen, jossa kanootti auton katolle. 6) Lopuksi palattaisiin Espooseen.

Todetaan seuraavat seikat:

  • Henkilöauton käyttö helpottaa logistiikkaa myös pakattavien kanoottien tapauksessa.
  • Bussin käyttö puolestaan helpottaa logistiikkaa kovan kanootin tapauksessa (=ei tarvittu kahta henkilöautoa).
  • Tapauksessa 2 on kuitenkin enemmän sählinkiä – pakattavasta kanootista oli etua tässäkin.

Esimerkki 3: Tekemiäni Etelä-Suomen retkiä

Muun muassa seuraavat reitit soveltuvat pakattavalle kanootille, kun bussi- ja juna-aikataulut tiedetään.

Todetaan seuraavat seikat:

  • Keltaisella on merkitty 9 Etelä-rannikon satamaa, jotka saavuttaa bussilla tai junalla. Aikatauluja voi hakea:
    • www.reittiopas.fi (Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen linja-autot – esim. Kantvik ja Vuosaari)
    • www.matkahuolto.info (pitkän matkan linja-autot – kaikki kuvaan merkityt satamat)
    • www.vr.fi (junat – kuvaan merkityistä satamista Hanko ja Tammisaari)
    • www.matka.fi (yhdistelee koko Suomen linja-autoja ja junia – voi hakea aikataulun kotiovelta Lappiin asti)
  • Jos melotaan monta päivää pitkin rannikkoa, huollettuja leiripaikkoja löytyy Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuilta.
  • Kumikanootti ei ole kovin merikelpoinen, niinpä sääennuste pitää tarkistaa.
    • Aivan riittäviä ennusteita löydän mm. www.ilmatieteenlaitos.fi ja www.foreca.fi.
    • Jos tuulta on melontapäivälle 0–2 m/s, voin meloa huolettomasti mihin suuntaan tahansa.
    • Jos tuulta on 3–5 m/s, valitsen melontareitin tuulen suunnan mukaan, mutta voin meloa muutamia kilometrejä myös sivu- tai vastatuuleen.
    • Jos tuulta on 6–8 m/s, valitsen melontareitin sisäsaaristosta. Esimerkiksi Tammisaaresta Inkooseen on mahdollista meloa suojaista reittiä. Voin meloa myös muutamia kilometrejä sivutuuleen (tai vastatuuleen, jos on pakko). Avonaisia vesiä vältän.
    • Jos tuulta on 9–10 m/s, lähden merelle erittäin harvoin ja silloinkin hyvin suojaista reittiä.
    • Jos tuulta on 11 m/s tai enemmän, en melo merellä.
  • Kun käytössä on pakattava kanootti, kynnys lähteä kauemmas reissuun on pienempi kuin kovalla kanootilla!

Alla kuvia Suomenlahden reissuista tältä syksyltä ja tarkennettu selostus logistiikasta.

Porkkalan kierto 30.-31.8.2014

Tämän reissun tein yksin. Lähdin liikkeelle Eestinkylänjoen yläjuoksulta, johon pääsee busseilla 172 ja 173. Alla Eestinkylänjoen kaunis metsäinen osuus [karttalinkki].

7,5 km jälkeen saavuin merelle Upinniemen ja Porkkalanniemen väliin. Lounastin Porkkalanniemen kärjessä. Tuuli oli alle 2 m/s, niinpä pystyin turvallisesti melomaan kaukana rannikosta ja nousemaan esim. Ådharun-saarelle [karttalinkki].

Vielä ulompana oli Stårhällen, 4,5 km Porkkalan rannikosta [karttalinkki].

Nukuin yön Stora Brändöllä, jossa on Uudenmaan virkistysalueyhdityksen huoltama leiripaikka [karttalinkki]. Lopetin retken melomalla kotiin Espoon Kivenlahteen.

Kulosaaresta Porvooseen 6.-7.9.2014

Tämän reissun tein yksin. Menin varhain lauantaina bussilla + metrolla Kulosaareen. Lähdin Leposaaren sillan kupeesta [karttalinkki].

Upea sumu.

Ensimmäinen vene tuli vastaan 45 minuutin kuluttua Vartiosaaren edessä.

Tuulta oli koko päivän alle 2 m/s. Lounastin Sipoon Kaunissaaressa. Illalla saavuin Porvooseen Emäsalon sillalle [karttalinkki].

Nukuin yön Stornäsuddenissa, Emäsalon pohjoiskärjessä, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen leiripaikka tämäkin [karttalinkki].

Sunnuntain heräsin sumuun.

Kohti Porvoota.

Laivat parkissa.

Kun mainitsin tästä retkestä töissä, työkaveri väitti, ettei Porvoo ole rannikkokaupunki – siellähän on vain Porvoonjoki (uskoi vasta, kun katsoi karttaa).

Nousin joesta Porvoon torin kohdalla.

Kärräsin kanootin torille, josta matkustin bussilla pääkaupunkiseudulle, josta paikallisbussilla kotiin.

Helsingin niemen kierto 13.9.2014

Helsingin niemen kiertoa olen tähän asti välttänyt, koska siinä on 2 vilkasta paikkaa: Kustaanmiekan väylä [karttalinkki] ja Länsisataman väylä [karttalinkki].

Tein retken yksin. Menin jo perjantaina bussilla Kulosaareen, josta kärräsin kanootin Mustikkamaalle. Meloin Vasikkasaareen, jossa nukuin yön. Lähdin lauantaina melomaan klo 6. Tuuli oli myötäinen 5 m/s. Kustaanmiekan ja Suomenlinnan ohitin ennen ensimmäistä Suomenlinnan lauttaa.

Pihlajasaareen Länsisataman väylälle saavuin klo 7:30. Onneksi vasta silloin, sillä jos olisin ollut paikalla klo 7:20, olisin saattanut ehtiä alla olevien 180-metristen laivojen eteen.

Kun totesin, ettei lisää laivoja tule, ylitin väylän ja meloin Kivenlahteen.

Hangosta Tammisaareen 18.10.2014

Tämä retki tehtiin kaksikkona. Matkustimme perjantaina junalla Hankoon, jossa nukuimme Puistovuoren niemellä. Lähdimme uimarannalta lauantaina ennen auringon nousua [karttalinkki].

Tuulta oli noin 2 m/s. Kauniin Långörenin ohitus [karttalinkki].

Saavuimme Tammisaareen iltapäivällä. Palasimme takaisin pääkaupunkiseudulle junalla.

Yhteenveto

Viisi retkeä Suomenlahdella, 232 km (lasken mukaan myös Tammisaari-Inkoo). Kolmella retkellä tuulta max 2 m/s, kerran 5 m/s, kerran 6 m/s (kaksi viimeistä myötätuuliretkiä). Kaikkien retkien alku- ja loppupisteet saavutettiin bussilla, metrolla ja junalla.

Entäs sitten Lappiin?

Paras on asua pääradan varrella. Junalla pääsee Rovaniemelle (pakattu kanootti mahtuu makuuvaunuun), minkä jälkeen voi jatkaa sujuvasti bussilla. Jos lähtee pääkaupunkiseudulta, kaikki Lapin kolkat voi saavuttaa 21 tunnissa.

Avokanoottiyhdistyksen syystapaamisessa pitämässäni esitelmässä kerroin Lapin logistiikasta enemmänkin. Tällä kertaa lopetan kuitenkin tähän.

Takaisin otsikon kysymykseen: Miksi pakattava kanootti?
Vastaus: Kynnys lähteä reissuun on pieni. Siitä kertoo sekin, että kävin tänä vuonna Lapissa kolmesti.

Jos kiinnostuit aiheesta ja olet jonkin retkeilevän puulaakin vastuuhenkilö, minua voi houkutella kahvipalkkiolla pitämään puolen tunnin esitelmän. Takaan, että siinä on enemmän huumoria kuin mitä tässä tiivistelmässä oli. 🙂

Advertisements

14 Responses to Miksi pakattava kanootti? (puolen tunnin esitelmän tiivistelmä)

  1. korpijaakko says:

    Hyvä yhteenveto logistiikasta. Tässä vielä yksi syy, kuvan muodossa, ensisijaisesti kevytkanoottien eli packraftien näkökulmasta: http://korpijaakko.kuvat.fi/kuvat/Packrafting_teaser-heinakuu-2011/2011_07_09_IMG_3661_1200.JPG

    Noin 25kg kantamus melontakalustoineen. Matkalla Valtijoelle heinäkuussa 2011. Takana kymmeniä kilometrejä Käsivarren erämaata ja myös melontaa upeassa Urttaslaaksossa. Edessä Valtijoki-Poroeno-Lätäseno. Tekeehän tuon reissun kovallakin aluksella, mutta en ole niin kova jätkä, että viitsisin…

    • Kiitos, oleellinen täydennys. Kanoottikärryt eivät toimi Lapin epätasaisilla poropoluilla, joten on tosiaan eri asia onko tavaraa mukana 50 kg (kuten minulla) tai 25 kg (packraft-kevytkanootin kantajalla). Alkuperäisessä live-esitelmässä teen kyllä tämän eron selväksi. Tässä tiivistelmässä ei mennä noin syvälle Lappiin.

      • korpijaakko says:

        Kommenttini tarkoitus ei ollut varsinaisesti tehdä eroa erilaisten pakattavien kulkupelien välille vaan tuoda esiin lisää pakattavan kulkupelin sallimia vapauksia, joista yksi on patikoinnin ja melomisen yhdistäminen. Helpompi logistiikka, johon artikkeli keskittyi, on toki myös iso tekijä.

  2. Raimo Raevaara says:

    Mitenkähän tuollaisen Palava-kanootin saisi ostettua Tampereelle ja mitkä ovat kustannukset?
    Vastauksesta kiitollisena
    Raimo

    • Verkkokaupan aikakautena kanootin osto ei poikkea kirjan tai kameran ostosta, vaikka tavara on isompi. Artikkeliin liittämäni Palava-linkki vie sivulle, josta ostotapahtuma alkaa. (Ei ole välttämättä halvin, joten kannattaa kuluttaa hetki eri verkkokauppojen hintavertailuun.)

      Itse olen ostanut kaikki kanoottini netin kautta. Tulevat sitten jossain vaiheessa postipakettina perille.

      • Raimo Raevaara says:

        Moi!
        Kiitos vastauksestasi.
        Palava-kanotti on kotona. Toimitus briteistä kesti 6 päivää.
        1 kysymys heräsi, kun tein kokeilutäytön. Monessa kohdassa venttiilien vieressä on varoitus,
        että maxpaine on 0,2baria. Miten mittaat tuon, tai mistä muuten tietää,
        kuinka täyteen uskaltaa pumpata.?
        Mukavaa syksyn/talven jatkoa
        tv Raimo

      • Onnittelut uuden kanootin ostosta! Paineesta sitten… 0,2 baarin (eli 1,2 ilmakehän) varoitus koskee tilannetta, jossa pumppaus tehdään koneellisesti. Jalka- tai käsipumpulla pumpun laatu käytännössä estää sinua täyttämästä kanoottia liian pinkeäksi. Raja tulee vastaan, kun ilma tihkuu jostain pumpun tai ilmaputken saumoista. En olisi huolissaan asiasta (pikemmin olen joutunut teippaamaan ja vahvistamaan omia jalkapumppujani, jotta saan niistä vuosienkin jälkeen tarpeeksi painetta ulos).

  3. Raimo Raevaara says:

    Moro!
    Kiitoksia. Enpä ole sitten huolissani tuosta. Pumpussa vaan ilmoitetaan max paineeksi 0,4 baria 2-toimisena ja 0,8baria 1-toimisena.
    Eli siitä johtuu ihmettelyni.
    tv Raimo

    • Hmm. Noin paljon painetta lupaavista käsi/jalkapumpuista en ole kuullutkaan. Annetaan siis käytännön neuvo: minulle riittää vesillä se pinkeys, kun kanootin keskelle istuessa reunaan (penkin kiinnityskohtaan) ei synny vekkiä (pieni 0,5 cm painauma saa olla). Silloin ilmaa on tarpeeksi, jotta melonta on sujuvaa.

      • Raimo Raevaara says:

        Moro!
        Tässä pumpun tyyppi.
        Bravo 4 Aluminium R.E.D. Stirrup Pump
        Netissäkin luvataan 800mb max.paineeksi.
        MInä yritän kokeilla sitä asettamalla mittari letkun päähän.
        Palaan asiaan kokeilun jälkeen.
        Raimo

  4. marko veho says:

    moi janne mitkä oli noi sinun raahaus kärryt.

    • Kiitos kysymyksestä. Näitä rautaisia kärryjä ei myydä Suomessa, vaan toin ne Moskovasta 2006. Venäjällä rautakärryjä myydään rautatieasemilla. Pietarista löytyy myös, ehkä Viipuristakin? Noin 10 euroa. Jos minulla olisi itänaapuriin asiaa ja jobbarihenkeä (mitä ei ole), hakisin 10 kärryä ja myisin Suomessa eteenpäin, niin on laatu hyvä.

  5. Veho Marko says:

    Moi janne minkä mittainen mela on hyvä kumikanootilla olen 170cm.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: