Espoonjoen roskaretki 22.5.2015

Avokanoottiyhdistyksellä on perinteensä. Yksi niistä on Espoonjoen roskaretki, jonka toiminta-ajatus on paitsi siivota Espoonjokea (toukokuun loppupuolella), myös tehdä ohessa seurantaa onko työ kannattanut vai ei? Onko joki siistimpi kuin aiempina vuosina? Palaan tähän kirjoituksen lopussa.

Muun muassa alla olevat roskat poimittiin Espoonjoesta perjantaina 22.5.2015.

Tänä vuonna roskien kerääjiä oli kaksi. Keräsimme 3 tunnissa yhteensä noin 300 roskaa (minä 169 kpl – Tomi ei laskenut, joten 300 kpl on varovainen arvio).

Jokavuotinen keräysalue alkaa Ikean takaisilta pelloilta (200 metriä ylöspäin Glims/Gloms-jokiristeyksestä) ja loppuu sinne, mihin kunakin vuonna ehdimme (tänä vuonna Espoonväylälle). Joinakin vuosina olemme keränneet roskia alavirrassa Kauklahteen ja jopa merelle asti, mutta se vaatisi viikonlopun käyttämistä.

Keräystekniikka on yksinkertainen. Kun meloja näkee palan styroksia, jäätelöpaperin, juomatölkin, suihkepullon, muovipussin tai jonkin muun roskan esim. joessa kasvavan pensaan alla, hän pysähtyy, meloo sopivaan asemaan, ojentaa kätensä tai melansa, poimii roskan ja tallettaa sen edessään olevaan avoimeen jätesäkkiin. Jos roska on kauempana joen törmällä, meloja astuu rantaan, poimii roskat ja palaa kanootille.

Roskien keräykseen tulee nopeasti himo. Katse alkaa etsiä ympäristöstä kirkkaita värejä. Jos roskakandidaatti ilmestyy näkökenttään, en ohita sitä. Ensin selvitän onko se roska, sillä sehän voi olla myös kirkas höyhen tai värjäytynyt pala koivun tuohta. Jos kyseessä on roska, poimin sen, vaikka se olisi hankalaa. Voin käyttää helposti minuutin, kunnes olen kaivanut muovipussin kokonaisena mutaisesta joenpenkasta.

Tehtävän tärkeys painuu syvälle alitajuntaan. Kaivoin maasta savea täynnä olevan muovikupin ja sanoin mielessäni luvun 142. Ryhdyin pesemään joessa savea pois, jotta voisin tallettaa kupin puhtaana säkkiin. Silloin kuppi lipesi kädestäni ja putosi joen pohjaan. Kirosin ankarasti kuin olisin hukannut arvokkaankin esineen, vaikka ainoa menetykseni oli, etten saanutkaan haltuuni roskaa numero 142.🙂

Avokanootti on roskaretkeilyssä näppärä, sillä (toisin kuin kajakissa) iso säkki mahtuu eteen. Myös yhteispeli kaverin kanssa onnistuu avokanootilla kuten alla olevassa kuvassa, jossa Tomi on kiinnittänyt köyden sillalta alas viskattuun kuormakärryyn, jota olen parhaillaan vetämässä rannalle.

Kun roskaretki on tehty, jätesäkit ja muut isommat roskat kannattaa jättää siltojen alle ja ottaa yhteyttä kunnan tekniseen toimeen. Itse otin tänä vuonna yhteyttä Espoon tekniseen keskukseen etukäteen (jotta tietävät varata hakijan roskille) ja jälkikäteen (ilmoitus mihin olen roskat jättänyt + varmuuden vuoksi valokuvat jättöpaikoista).

Mutta oliko Espoonjoki siistiytynyt?

Oli se. Aloitin kevyen tilastoinnin roskamäärästä vuonna 2013:

Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)

Vaikka luvut eivät ole aivan vertailukelpoiset, on selvää, että työmme tuottaa tulosta. Espoolaiset ovat parantaneet tapojaan. Joki oli siistimpi kuin aiemmin eikä törmillä ollut samanlaisia roskakasoja kuin takavuosina, jolloin yhdestä paikasta saattoi kerätä kerralla 30 roskaa.

Meloen tehdyt roskaretket liittyvät laajemmin Valtakunnalliseen siivouspäivään, joka on 23.5.2015.

Miten sinä aiot osallistua?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: