Retkeilyä pakattavalla kanootilla -artikkelini Melonta ja soudussa 1/2016

Olen melonut pakattavalla kanootilla 16 vuotta, 14 500 kilometriä. Miksi pakattava kanootti? Kirjoitin siitä 5-sivuisen artikkelin Melonta ja soutu -lehteen (numero 1/2016, alla ensimmäinen aukeama).

Artikkeli osoittaa pakattavien kanoottien kätevyyden neljässä tapauksessa (verrattuna koviin kanootteihin): joella, merellä, Etelä-Suomessa yleensä, Lapissa yleensä.

Olen toki käsitellyt aihetta aiemmin – en kuitenkaan printtimediassa. Artikkelin Lappi-tarinakin on tuttu tämän blogin lukijoille: retki Vätsärin läpi Jäämerelle vuonna 2014 suunnistajamestari Henrik Palménin kanssa.

Koko lehtiartikkelin voit lukea tästä.

PS. Mukavampi tietysti lukea lehti paperisena (tilaus täältä tai irtonumerona esim. Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta).

Advertisements

5 Responses to Retkeilyä pakattavalla kanootilla -artikkelini Melonta ja soudussa 1/2016

  1. Kiitos Janne Pyykkö Hienoista ja Mielenkiintoisista Reissuista ja Kokemuksista … Onko sinulla tai kavereillasi kokemusta ja mielipide ” Berghans ALLY Folding Canoe 16′ ..” ? Ensi keväällä, kesänä ja syksynä aloitan vihdoinkin melonta retkeilyni Lapin joissa … Mitä helppoa jokea suosittelisit minulle, 71 vuotiaalle Eläkeläiselle, minimaalinen melontakokemus .. noin 1–2 viikon retkelle, yksin (?) koska kavereita ei löydy… Ivalonjoki on liian vaativa koskineen ? Millaisa eväitä teillä oli mukana, n 1..2 viikoksi ?
    – Kiitos Kaikista vihjeistä ensikertalaiselle …. mistä löytyisi kokenut porukka joka ottaisi mukaa… muuta retkeilykokemusta kyllä on.. mutta polvet ei kestä rinkan painoa !
    Terv. paul.m.wikstrom@kolumbus.fi Savonlinna

    • Allyn koottavat kanootit sopivat erittäin hyvin Lapin retkille. Tilavuuskin on kokoonsa nähden parempi kuin minun kumikanooteissani.

      Harmi sinänsä, ettet ole aloittanut melontaa aiemmin, koska kokemuksesta on aina hyötyä. Jos Lappiin mielit, niin suosittelen ensimmäiseksi joeksi erämaista mutta helppoa Kemijokea. Kun aloitat Kemihaarasta, voit lasketella alas Pelkosenniemelle 165 km virtaavassa vedessä, mutta vailla ainoatakaan koskea. Vähän vaativampi on Lemmenjoki Njurgulahdesta Kultahaminaan ja takaisin, sitä vaativampi Ounasjoki, ja niin edelleen — mutta Ivalojoesta älä aloita.

      Kun retkeilykokemusta sinulla jo on, en käy ravintopuolessa neuvomaan. Tee myös tunnus vaellusnettiin (Vaellusnet.com), jos ei ole jo. Se on paikka, jossa vanhemmat eräkonkarit mielellään neuvovat, minäkin muiden ohessa. Retkikaverinkin saatat sieltä löytää. 🙂 Lisäksi on mainittava mm. Avokanoottiyhdistyksen ja Suomen retkimelojien Facebook-ryhmät, joissa kysyjää mielellään opastetaan.

      • Kiitos Janne … En ole aikaisemmin aloittanut…. kun olen ollut Konemestarina siellä sun täällä eri laivoissa .. ja asunut talvisin Espanjassa ja Thaimaassa .. Muutin 10 vuotta sitten Helsingistä tänne eläkkeelle Savonlinnaan Saimaan takia …mutta haluan Lappiin joille niin kauan kun jaksan sinne ajaa … Mitäs sanot Luirosta ja Kairijoesta .. ? Minulle ei ole tärkeätä suorittaa pitkiä matkoja vaan leppoisasti, turvallisesti lipua jokea alas ja nauttia leirielämästä … harkitsen nyt ALLYN ja kovan kanootin välillä … T. Paul

      • Hmm. Luiro voi tarkoittaa monta asiaa, koska Lokan tekojärvestä voidaan pyrkiä Luiroa ylävirtaan aina Luirojärvelle asti ja sitten takaisin – tätä retkeä en ole tehnyt, mutta varmasti upea reissu, joskin vaatii jo kuntoa ja vastavirtaan menon tekniikkojen hallintaa (paljon kävelyäkin). Toisaalta Luiro voi tarkoittaa retkeä Lokan kylästä alas Tanhuaan ja edelleen Pelkosenniemelle. Tämän toisen retken olen tehnyt ja muistikuvieni perusteella sanon, että Lokasta Tanhuaan asti on samaa vaikeusluokkaa Ounasjoen kanssa. Tanhuasta eteenpäin siellä on yksi varsin haastava koski sitten, joka kannattaa kantaa ohi.

        Kairijokea en ole mennyt eikä ole oikein mielikuviakaan millaista siellä olisi. Edelleen se leppoisin vaihtoehto on Kemihaarasta alas kohti Pelkosenniemeä. Retken voi toki päättää jo Ruuvaojalle, Marttiin tai Savukoskelle, jolloin matkaa on kertynyt noin 40 km, 70 km tai 110 km. 🙂

      • OK! Kiitos taas …Kairijoki on perhokalastajien suosiossa…www.kairijoki.fi …en ole sielläkään vielä käynyt, sivusta selviää että kalustoa vuokralla jne .. Ajattelin mennä as. vaunulla Tanhuaan Leirialueelle, tutkia Lokan seutua maitse, ehkä meloa Luiroa Lokasta Tanhuaan…mutta mielestäsi liian vaikea kuten Ounasjoki ?
        – Tässähän on hyviä vaihtoehtoja koko kevääksi, kesäksi ( hyttysiä ?) ja syksyksi .. Parhaalta vaikuttaa nyt ehdotuksesi 1) Kemihaara – Savukoski ? Kairijoki, Tanhua, Lemmenjoki….onpahan hyviä kohteita käydä tutkimassa , Martista on n. 40 km erämaatie Kairijoelle jossa myös leirialue.
        terv. Paul

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: