Espoonjoen roskaretki 2017

Avokanoottiyhdistys on siivonnut Espoonjokea vuodesta 2009 lähtien. Siivous tehdään toukokuussa, kun tulvat ovat ohi ja roskat paljastuneet jokien reunoilla. Huutelin 29.5.2017 retkelle kaveria Avokanoottiyhdistyksen palstalla, muttei tärpännyt (tätä ei voi tehdä etumelojan kanssa – yksiköllä keräys on tehokkaampaa). Keräsin siis yksin. Tilastoa:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
  • Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km Glims/Gloms-jokien yläpuolelta rantaradan sillalle [karttalinkki] – [karttalinkki])

Tilasto ei ole vertailukepoinen monestakaan syystä. Trendin laskeva suunta on kuitenkin selviö ja hieno asia, vaikka roskat eivät koskaan lopu.

Lähdin liikkeelle Espoon kirkolta [karttalinkki], josta meloin 2 km ylävirtaan keräyksen lähtöpisteeseen. Tulin sieltä hitaasti alas roskia jätesäkkiin keräten. Idea on yksinkertainen: havaitse roska – melo viereen – kaapaise melalla lähemmäs – poimi käteen – säkitä.

Espoonjoen yli kulkee silta ja ulkoilupolku. Tämä koira ihmetteli kuka olen, mitä teen?

En sitä hänelle tai isännälleen kertonut. Tuossa vaiheessa edessäni ollut jätesäkki oli huomaamaton (10 roskaa).

Turun moottoritien kohdalla olin kerännyt 75 roskaa, mikä lienee pienin määrä koskaan.

Dokumentoin toisinaan mielenkiintoisia roskia.

Kuinka kävi pienelle pojalle tai tytölle, joka hukkasi kengän? Antoiko isä hänelle lohdutukseksi mehun? Kerätessä tällaisia ei ajattele, vaan mieli kohdistuu havaitsemaan jokiurassa mitä tahansa kirkasta ja värikästä. Yhtään roskaa ei saa ohittaa. Se on meditatiivista.

Et karkaa minulta. Saan sinut. Toisinaan roskat ovat haastavia ja nosto kestää minuutteja. Saviseen penkkaan uponneesta muovipussista näkyy vain yksi kulma. Hitaasti vetämällä senkin saa ylös, minkä jälkeen pussi on huljuteltava vedessä puhtaaksi ennen säkitystä.

Joitakin roskia ei saa ylös millään. Sellainen oli tämä rysä. Jokeen jäi.

En vaivaa teitä enempää roskajutuilla. Totean vain, että vesi oli tämänkertaisella retkellä matalalla eikä sallinut vierailua aiempien vuosien murheenkryyniin eli Kirkkojärven koulun edessä olevaan lampareeseen [karttalinkki]. Lampareen alueelta on kerätty aiempina vuosina aina yli 100 roskaa.

Kun olin palannut lähtöpisteeseen eli Espoon kirkolle, ensimmäinen jätesäkki pursusi. Suljin sen, viskasin selän taakse ja aloin kerätä toista jätesäkkiä. Sekin tuli täyteen.

Väsähdin loppua kohden ja taisin ohitella joitakin roskia. Junaradan alituksen jälkeen päätin vain meloa kauniissa illassa kohti Kauklahtea.

Valkohäntäpeuroja näin retkellä neljässä eri paikassa. Tämä vakoilee melojaa käyttämällä näkösuojana omaa kehoaan.

Aurinko oli matalalla, kun saavuin merelle.

Peilivarjo on lystikäs.

Saavuin Espoonlahden yli kotiin Kivenlahteen klo 22:30. Lähetin sähköpostia Espoon Kaupunkitekniikkaan: ”Jätin 2 säkkiä roskia Vantinportin sillan alle. Tämä on sillan pohjoispuoli ja tien itäpuoli. Toivottavasti löydätte keräämäni roskat.”

Liitin mukaan valokuvan.

Vastaus aamulla: Kiitos yhteydenotostanne joka koski Espoonjoen roskien keruuta. Asianne on välitetty viheryksikölle tiedoksi yhteystietoineen. Espoon kaupunki, Tekninen- ja ympäristötoimi, Asiakaspalvelu.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tällainen vapaaehtoisena ”yhdyskuntapalveluna” tehty retki tekee mielelle hyvää. Jatkan taas ensi vuonna.

Mitä sinä olet tehnyt lähiympäristösi vuoksi?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: