Roskaretken 24.5.2018 ikävin havainto: vaahtolasi sotkee Espoonjokea

PÄIVITYS 14.6.2018: Espoonjokea sotkenut vaahtolasi kerättiin astioihin 11.6.2018. Kiitos tästä Eppu Blomqvist (Hymyilevä Punakettu) sekä Jakke Huovinen (Sweco Oy). Lisää Epun ottamia valokuvia tämän artikkelin lopussa.

Avokanoottiyhdistys aloitti Espoonjoen siivouksen roskaretkien merkeissä vuonna 2009. Siivous tehdään toukokuussa, kun tulvat ovat ohi mutta rehevät rannat eivät vielä peitä roskia.

Jokavuotinen retki herkistää havainnoimaan muutoksia, hyviä ja huonoja. Törkypuolesta vastaa tänä vuonna Turun moottoritien siltatyömaa [karttalinkki], josta karkaa Espoonjokeen rakennusjätteitä. Niistä näkyvin on tierakenteiden routaeristeenä käytettävä vaahtolasi [RakennusFakta.fi], joka vettä kevyempänä muodostaa joen kapeikkoihin lauttoja. Pysyviksi lautat uhkaavat muodostua siinä vaiheessa, kun niiden päälle muodostuu kasvillisuutta. Kauanko kestää, kunnes Espoonjoki on melojilta tukossa?

 

Lähdetäänpä alusta.

Aurinkoinen sää veti 24.5.2018 roskaretkelle 5 melojaa. Pieni sosiaalisuus ei ole pahitteeksi, vaikka retken aihe on vakava.

Roskaretki alkoi Espoon kirkolta, josta noustiin 2 km jokea ylös. Sitten valuttiin hitaasti alas ja kerättiin roskia. Kartassa näkyvä kosteikko oli muinoin Espoon Kirkkojärvi, jonka yli tehtiin moottoritie.

Kuten aina joesta löytyy satunnaisia roskia, joita valokuvasin muistoksi.

 

Roskien keräys on meditatiivista ja palkitsevaa itsessään: ole hereillä, havaitse roska, melo kohdalle, poimi, säkitä. (Lisäksi lasken roskat.)

Kun tätä on tehnyt tunnin, kokonaisuus alkaa hahmottua. Mikä oli paremmin kuin ennen? Mikä huonommin?

Aloitan hyvistä asioista.

Hyvää 1: Turun moottoritien pohjoispuolella ei juuri roskia ollut. Joitakin kymmeniä. Takavuosina tältä pätkältä on löytynyt kevyesti yli sata roskaa. (Tämän vuoden aikainen kesä ja puolirehevät rannat saattoivat tosin kätkeä jotain kasvillisuuden sekaan?)

Hyvää 2: Aiempien vuosien murheenkryyni on ollut Kirkkojärven koulun pohjoispuolen lampare [karttalinkki], jonka vesi virtaa Espoonjokeen. Yli sata roskaa on ollut viime vuosina tuon paikan normi. Vuosi sitten matala vesi esti lammikkoon melonnan ja roskien keruun. Arvelin, että tänä vuonna lammikon reunoilla on kahden vuoden roskat mutta mitä vielä. Vain 15 roskaa! Tästä päättelen, että koulun oppilaat ovat pitäneet siivouspäivän ja laittaneet lähiympäristöä perusteellisesti kuntoon. Kiitämme!

Jo jokea ylös noustessamme havaitsimme vedessä kelluvia lauttoja, jotka koostuivat vettä kevyemmistä kivistä. Lauttojen läpi oli työlästä meloa. Kun lautan oli läpäissyt, joki takanamme sulkeutui, kivet täyttivät kapeikon jälleen laidasta laitaan.

Pekka Koivukunnas tiesi, että kyseessä on vaahtolasi [RakennusFakta.fi]. Styroksiahan joessa aina kelluu jonkin verran ja se kerätään pois, mutta mitä tämän kanssa tehdään?

Keräsin kymmenkunta vaahtolasikiveä jätesäkkiin, mutta kun kappaleita oli tuhansia, ei siinä ollut järkeä. Jos nuo haluaa oikeasti kerätä pois, tarvitaan jotain järeämpää. Joki-imuri, onko kellään?

Vaahtolasin lähteeksi paljastui Turun moottoritien ja Espoonjoen risteyksen siltatyömaa (moottoritien yläpuolella ei vaahtolasia ollut). Moottoritien siltaa korotetaan, jotta Espoonjoen vesi ei nousisi huipputulvalla moottoritielle. Viimeisin paha tulva tapahtui lokakuussa 2017, jolloin moottoritien toinen kaista jouduttiin sulkemaan ja Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin melojista tulvivalla Kirkkojärvellä.

RakennusFakta.fi-sivusto kertoo vaahtolasista näin: ”Vaahtolasi on kevyttä, kestävää, ympäristöystävällistä, palamatonta ja se soveltuu erinomaisesti käytettäväksi tierakenteiden routaeristeenä sekä kevennysmateriaalina”.

Vaahtolasin mainostettu ympäristöystävällisyys perustuu valmistusprosessiin: sisältää 98-prosenttisesti kierrätyslasia. Hyvä niin, mutta jokeen vaahtolasi ei kuulu. Minulla ei ole pätevyyttä arvioida vaahtolasin pitkäkestoisia vaikutuksia Espoonjoessa, mutta seuraava kuva kertonee jotain: vaahtolasi muodostaa kasvupohjan joen päällä kelluvalle kasvillisuudelle.

Jos vaahtolasin määrä lisääntyy, kuinka tukossa Espoonjoki on syksyllä? Tai ensi vuonna?

Jälleen kerran laskin omat roskani ja sain kasaan 150. Kun arvioin muiden keräämät roskat heidän käyttämänsä ajan perusteella, päädyn yhteismäärään 350 roskaa. Tilastoa:

  • Vuonna 2013 keräsimme 1250 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2014 keräsimme 750 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2015 keräsimme 300 roskaa (keräysalue 3 km)
  • Vuonna 2016 keräsimme 340 roskaa (keräysalue 2,5 km)
  • Vuonna 2017 keräsin 262 roskaa (keräysalue 4 km)
  • Vuonna 2018 keräsimme 350 roskaa (keräysalue 3,5 km)

Huom! Kun keräysalue on 4 km, se tarkoittaa Glims/Gloms-jokien yläpuolelta rantaradan sillalle [karttalinkki] – [karttalinkki]. Lyhempi keräysalue tarkoittaa lyhennystä alavirran puolella.

Tilasto ei ole vertailukepoinen monestakaan syystä. Trendin laskeva suunta on kuitenkin selviö ja hieno asia, jos vaahtolasia ei huomioida.

Pisimpään keräsin roskia Tomi Kallio-Könnön kanssa.

Jotain on paljastumassa Espoonväylän sillan alla [karttalinkki].

Ostoskärryt.

Sellaista se on. Espoossa asuu paskiaisia, jotka heittävät tavaraa sillalta jokeen, jonka Avokanoottiyhdistys nostaa ylös.

Tuota pitemmälle emme juuri siivonneet. Kuuma alkukevät on rehevöittänyt tuomen kukkimaan.

Meloin Espoonjokea kohti merta ja morjestin matkalla metsäkaurista.

Päätin retken Kivenlahden kotirantaan. Tällä kertaa minulta vain yksi puolitäysi jätesäkki.

En nähnyt tarpeelliseksi ilmoittaa asiaa Espoon ympäristökeskukselle ja laittaa heitä hakemaan roskia kuten olen aiempina vuosina tehnyt – silloin roskaa kertyikin vähintään kaksi säkkiä. Vein roskat kotiroskikseen.

Yhteenveto

Tällä retkellä roskia keräsivät minun lisäksi: Pekka Koivukunnas, Tomi Kallio-Könnö, Jaakko Mäkikylä, Tuomas Tuomi. Kiitos kaikille!

Yhden tehtävän tästä roskaretkestä itselleni otan. Aion käydä Espoonjoessa elo- tai syyskuussa katsomassa kuinka paljon siellä on vaahtolasia ja onko joki tukossa. Palaan asiaan sopivassa yhteydessä – viimeistään roskaretkellä 2019.

PÄIVITYS 28.5.2018 KLO 9:26. Otin eilen yhteyttä sekä Valtatie 1 Kirkkojärvi -projektin vastuuhenkilöihin että Espoon ympäristökeskukseen. Valtatie 1 Kirkkojärvi -projektin projektipäällikkö Jukka Hietaniemen vastaus 28.5.2018 klo 7:45: ”Vuoden 2017 lokakuun nopeasti noussut tulva vei mennessään vaahtolasia ja muutakin rakennustavaraa. Luonnon voimille ei tuolloin voitu mitään. Selvitämme Espoon kaupungin kanssa mitä on tehtävissä.”

PÄIVITYS 14.6.2018 KLO 9:16. PALJON POSITIIVISTA on tapahtunut edellisen 28.5.2018 päivityksen jälkeen.

30.5.2018 Jakke Huovinen meloi kajakilla Espoonjoen läpi tarkastaen missä vaahtolasia on. Käytännössä kaikki vaahtolasi löytyy 300 metrin matkalta moottoritien alapuolelta. Sweco Oy:n Jakke Huovinen toimii Valtatie 1 Kirkkojärvi -projektissa Liikenneviraston konsulttina (Swecolla on projektissa valvontakonsultin vastuu).

11.6.2018 Eppu Blomqvist ja Jakke Huovinen tekivät avokanootilla retken Espoonjoelle ja keräsivät valtaosan vaahtolasista pois. Eppu Blomqvist on Avokanoottiyhdistyksen varapuheenjohtaja sekä 20 vuotta luontoalalla toiminut yrittäjä (Hymyilevä Punakettu).

KUINKA VAAHTOLASIN KERÄYS käytännössä tapahtui? Seuraavat kuvat lähetti minulle Eppu Blomqvist.

Vaahtolasin keräykseen varusteltu avokanootti: 2 astiaa, 2 haavia.

Vaahtolasia Espoonjoen kapeikossa. Kerätään pois.

 

Lopulta astiat ovat vaahtolasia täynnä kuin Thaimaan jokimarkkinoilla. Astiat tyhjennetään moottoritietyömaan viereen ja ilmoitus urakoitsijalle, jotta jäte toimitetaan asiallisesti eteenpäin.

 

Kiitos Eppu ja Jakke.

Epun kommentti 11.6.2018Oltiin tänään Jakke Huovisen, Sweco, kanssa Espoonjokea perkaamassa vaahtolasista Janne Pyykön vinkistä. Olihan sitä. Suurimmat läjät saatiin neljässä tunnissa kyytiin kun käytiin tyhjentämässä saalis välissä moottoritien reunaan. Astiat täyttyivät paluumatkalla uudestaan. Surullista tässä on se, että tulvavesien laskettua penkoille on jäänyt paljon tuota tavaraa. Ensi kevään tulvilla se sieltä sitten valunee uomaan.

Oma kommenttini 14.6.2018: Itse en tähän keräykseen voinut osallistua, koska olin tuolloin ja olen yhä Lapissa. Mitä tulee 2019 kevättulvaan, joka mahdollisesti tuo penkoille jäänyttä vaahtolasia Espoonjokeen, sanoisin näin: Valtaosa vaahtolasista on nyt kerätty (kiitos!). Jos jotain pienempiä määriä lipuu uomaan, niin ne kerätään talteen Avokanoottiyhdistyksen roskaretkellä 2019. Seurataan silti tilannetta!

Mainokset

2 Responses to Roskaretken 24.5.2018 ikävin havainto: vaahtolasi sotkee Espoonjokea

  1. Jarno petrelius says:

    Mä pistin fb:n kautta viestiä sille kenelle tuo työmaa kuuluu ja tuo vaahtolasi asia on kuulemna selvityksessä kaupungin kanssa.

    • Kiitos Jarno. Asia on nyt tosiaan hoidossa. Liikenneviraston Vt1 Kirkkojärvi -projekti ja Espoon kaupunki selvittävät asiaa. Päivitin artikkelin loppuun tuoreimman tilanteen ja teen niin vastakin, jos kuulen asiasta lisää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: