Vätsärin meteoriittia etsimässä 21.-22.11.2017

Torstai-iltana 16.11.2017 klo 18:40 Pohjois-Lapissa havaittiin poikkeuksellisen kirkas tulipallo, kun noin puolimetrinen 100-300 kg avaruuskivi putosi maan ilmakehään [Yle 17.11.2017][Yle 22.11.2017].

Kuulun Ursan tulipallotyöryhmään, joten saan tuoreeltaan tietoa: millaisia filmejä tulipallosta on julkaistu eri medioissa, mitä valokuvia on otettu ryhmän omilla automaattikameroilla, miten valokuviin ja filmeihin perustuva lentoradan matemaattinen mallinnus etenee. Mallinnuksen tulos: muutamia kymmeniä kiloja meteoriitin kappaleita on pudonnut Vätsärin erämaahan Inarijärven itäpuolelle (tarkemmin Kessiin) – suurin tapaus tulipalloryhmän perustamisen jälkeen.

Ainutlaatuisen tapahtuman vuoksi päätin osallistua etsintöihin. Yhteensä meitä etsijöitä oli neljä. Tässä raportti hetki hetkeltä.

nell DSC02922 ruokapaikka

Lue lisää

Mainokset

Vuh! Nelli-koiran talviretki Kytäjä-Usmille 31.1. – 2.1.2015

Minä olen Nelli. Olen sheltti ja matkustan vadissa. Vuh!

En ole käynyt tässä blogissa pitkään aikaan. Tykkään talvesta. Olen ollut esimerkiksi luistelemassa, muistatteko?

Nyt mennään Kytäjä-Usmille. Hassu nimi. Täällä on isoja järviä. Tykkään juosta isännän perässä.

Lue lisää

Meteoriitin etsintää Sipoon jäällä 11.2.2014

Kuulun Ursan tulipallotyöryhmään. Tämä vapaamuotoisesti järjestäytynyt yhteisö pyrkii löytämään seuraavan Suomen kamaralle putoavan meteoriitin ja antamaan sen tieteen käyttöön (edellinen löytyi 1974). Teknisinä apuvälineinä käytetään automaattisia tähtitaivaskameroita. Jos kirkas tähdenlento eli tulipallo piirtyy kahteen kameraan eri puolilla Suomea, meteoriitin putoamispaikka voidaan laskea alle neliökilometrin tarkkuudella.

Tällä kertaa kyse oli 2.2.2014 klo 7:40 Etelä-Suomessa näkyneestä tulipallosta [Tähdet ja avaruus -lehden uutinen], jonka laskettiin pudonneen Sipooseen. Tämä kaikki tietää minulle miellyttävää vastuuta, sillä jos putoamispaikan ennuste osuu jäälle, hallussani on välineet ja tietämys etsiä meteoriitti. (Kirkkaalta jäältä on paremmat mahdollisuudet löytää kuin esim. havumetsästä.)

Lue lisää

GPS-kuva: Espoon kivikautiset peurankaatajat

Espoon vanhimmat kivikautiset asuinpaikkalöydöt on tehty Nuuksion Pitkäjärveltä ja Loojärveltä. Merenpinta oli 30-40 metriä nykyistä korkeammalla ja järvet vuonomaisia merenlahtia. Suuria kyliä ei esiintynyt, vaan asumukset pystytettiin perhekunnittain. Metsästystä ja keräilyä harjoittanut ihminen tarvitsi toimeentuloaan varten arviolta 1,5 neliökilometriä henkeä kohti.

Lue lisää

Valokuvatemppu: talviurheilua Saimaalla

Saimaalla voi laskea mäkeä.

Lue lisää

GPS-kuva: Bodomin järven murhat

Surullinen juttu mutta paikallishistoriaa tämäkin. Suomen kuuluisimmat murhat tehtiin 5. kesäkuuta 1960 Espoossa, Bodominjärvellä. Neljä telttailijaa löydettiin aamulla puukotettuina Oittaan kartanon läheisyydestä, Hästberget-niemestä [karttalinkki]. 18-vuotias poika ja 15-vuotiaat tytöt kuolivat. Neljäs poika selvisi pahoin loukkaantuneena [Wikipedia-artikkeli].

Lue lisää

GPS-kuva: Espoon kapearaiteinen hevosrautatie

Ensimmäisen maailmansodan aikaan 1914-1917 Venäjän valtio teetätti Helsingin ympäristössä linnoitustöitä. Tarkoituksena oli luoda Helsingin ympärille maa- ja merilinnoitusjärjestelmä, joka olisi toiminut myös Pietarin ulkopuolustuksena. Uloimmat linnoitukset sijoittuivat Espoossa linjalle Westend-Tapiola-Leppävaara, seuraten suunnilleen nykyistä Kehä ykköstä.

Linnoitustyö vaati puuta, jota hakattiin ympäröivistä metsistä. Puutavaran kuljetuksia varten rakennettiin kaksi kapearaiteista rautatietä Espoon asemalta pohjoiseen, toinen Nupuriin kohti Nuuksiota, toinen Luukkiin (katkoviiva).

Radan pohja oli paikoin huono, höyryveturit kaatuivat peltoon. Niinpä rautatievaunujen vetäjiksi valjastettiin hevoset.

Lue lisää