Inarinpolulla patikoimassa 6.–10.9.2018 (Sevettijärveltä Jäämerelle)

100 km pitkä Inarinpolku on historiallinen kulkureitti Sevettijärveltä Jäämerelle (Karlebotniin). Veronkerääjät ja kauppamiehet kulkivat polkua jo 1500-luvulla. Inarinsaamelaiset käyttivät reittiä kulkiessaan Varangin vuonolle kalastamaan, jonne monet asettuivat asumaankin. Polkua käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella vierailtaessa sukulaisissa ja metsästysretkillä. Sitten polku katosi, kunnes se kunnostettiin retkeilijöille 1990-luvulla.

Millainen on Inarinpolku tänään? Sitä lähdin katsomaan enkä pettynyt. Varsinkin Norjan puoleinen osa on kaunis satoine tunturijärvineen kuten alla oleva kuva Njoaskejavrista osoittaa [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Mainokset

Melontaretki Varangin niemimaalle – Geatnjajavrilta Annijoelle 18.–20.7.2018

Varangin niemimaan maisemat eivät petä. Ne ovat yhdistelmä kirveellä kaiverrettua mahtipontisuutta ja yksinkertaista selkeyttä.

Tällä kertaa tutkin niemimaan sisäosan suurehkoja järviä, minkä jälkeen meloin pienten järvien kautta Annijoelle (Jakobselva) ja edelleen niemimaan etelärannikolle.

Kuvassa alkumatkan järviketjua Mattit Njoaskoaivilta länteen päin katsottuna [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Altan patoaltaasta Norjan Lapin suurimpaan järveen (Iesjavri) ja edelleen Karasjoelle 8.-14.7.2018

Finnmarkissa sijaitseva Iesjavri (suomalaisittain Jeesjärvi) on Norjan Lapin suurin järvi [GodTur.no-karttalinkki]. Yksikään tie ei johda Iesjavrin rantaan eikä yksikään suuri joki laske siihen vesiään. Kyseessä on todellinen erämaajärvi, jonka tundramaisemia on harva nähnyt. Siis kerrassaan ensiluokkainen tutkimuskohde melontaretkelle.

Kuvituskuvana Altan patoallas, josta aloin kantaa kanoottia kohti Iesjavria.

Lue lisää

Melontaretki Käsivarren kautta Norjan Reisaelvalle 30.6.–7.7.2018

Suomen Käsivarresta alkaa yksi hienoimmista melontareiteistä, Poroeno–Lätäseno. Retki alkaa perinteisesti lentämällä vesitasolla Porojärvelle, josta loppu on alamäkeä joessa.

Ei kelpaa minulle! Tein seuraavat muunnelmat:

  • En lennä. Kannan kanootin Käsivarteen Norjan puolelta Didnojohkan reittiä. Näin saan meloa Suomen kauneimpien tunturijärvien läpi.
  • En jatka Poroenosta Lätäsenoon (Lätäsenon menin 2014). Kannan kanootin Norjan Reisaelvalle, joka on kuulemani mukaan huikea kanjonijoki.

Tästä kehkeytyi totisesti monivaiheinen retki. Kuvituskuvia on kaksi: maisema Urtasjärvelle–Riimmajärvelle, joiden läpi meloin 2.7.2018 [karttalinkki].

Reisaelvan tuplavesiputous Imofossen, jota ihailin 6.7.2018 [GodTur.no-karttalinkki].

Lue lisää

Melontaretki Vetsijoelle 8.-13.6.2018

Vetsijoki on lyhyt mutta maisemiltaan mahtava melontajoki Kaldoaivin erämaassa, Suomen pohjoisimmassa osassa.

Pienuutensa takia Vetsijoki on melottavissa vain kesäkuussa pian lumien sulamisen jälkeen. Tässä artikkelissa kuvaan monipuolisesti retkeäni sekä mitä Vetsijoen melonta vaatii.

Alla oleva huikea maisema löytyy Vetsijoen viimeisiltä kilometreiltä [karttalinkki].

Lue lisää

Vätsärin meteoriittia etsimässä 21.-22.11.2017

Torstai-iltana 16.11.2017 klo 18:40 Pohjois-Lapissa havaittiin poikkeuksellisen kirkas tulipallo, kun noin puolimetrinen 100-300 kg avaruuskivi putosi maan ilmakehään [Yle 17.11.2017][Yle 22.11.2017].

Kuulun Ursan tulipallotyöryhmään, joten saan tuoreeltaan tietoa: millaisia filmejä tulipallosta on julkaistu eri medioissa, mitä valokuvia on otettu ryhmän omilla automaattikameroilla, miten valokuviin ja filmeihin perustuva lentoradan matemaattinen mallinnus etenee. Mallinnuksen tulos: muutamia kymmeniä kiloja meteoriitin kappaleita on pudonnut Vätsärin erämaahan Inarijärven itäpuolelle (tarkemmin Kessiin) – suurin tapaus tulipalloryhmän perustamisen jälkeen.

Ainutlaatuisen tapahtuman vuoksi päätin osallistua etsintöihin. Yhteensä meitä etsijöitä oli neljä. Tässä raportti hetki hetkeltä.

nell DSC02922 ruokapaikka

Lue lisää

Patikointia ruskaisessa Kaldoaivissa 14.-20.9.2017

Aloin tutustua Suomen pohjoisimpaan ja suurimpaan erämaa-alueeseen Kaldoaiviin vasta tänä vuonna. Kesäkuussa meloimme Kaldoaivin halki etelästä pohjoiseen kokien erämaan huippukohteet: Adolfin kammin vesiputouksineen sekä 1944 alas ammutun Junkers-lentokoneen hylyn – samalla toki myös lukuisat Pulmankijoen vesiputoukset.

Mitä muuta Kaldoaivissa on? Sitä päätin lähteä tutkimaan jalkaisin alkaen Suomen pohjoisimmasta kylästä Nuorgamista. Näin pääsin havainnoimaan maastoa heti Tenojoen eteläpuolella.

Kuvituskuvana Kaldoaivin erämaan mahtavaa ruskaa Tsuomasjärven autiotuvan ympärillä (tupa = tumma kohde kuvan keskeltä hiukan oikealle) [karttalinkki].

Lue lisää