Långgrundet ym. pesimäluodot + M/S Gabriellan outo reitti 14.9.2013

Negatiivisetkin tulokset on syytä julkaista, kun jotain ahkerasti tutkii. Muuten jää mielikuva, että havaintoja tai onnistumisia on kaikkialla missä liikkuu.

Tarkoitan minihiidenkirnuja, joita olen etsinyt viime viikkoina mm. Stenskäriltä ja Örskäriltä. Tänään 14.9.2013 en hakenut niitä ulkomeren ääreltä, vaan pieniltä lintujen pesimäluodoilta rannikon ja ulompien saarten puolivälissä.

lggr nimet

Mutta minihiidenkirnuja ei löytynyt. Saaliina oli tällä kertaa perusjääkausikuvia.

Lue lisää

Örskär, sumua ja geologiaa 6.9.2013

Kun lauantaiksi 6.9.2013 luvattiin liki tuuletonta merta, päätin lähteä tutkimaan onko Örskärissä minihiidenkirnuja. Örskär [karttalinkki] on yksi Espoon edustan ulkosaarista, joten mahdollisuudet löytöihin olisivat hyvät. Tätä aiemmin olen löytänyt hiidenkirnuja mm. Lökhällarnalta (aivan Örskärin naapurissa), Södra Kytökäringeniltä sekä pari viikkoa sitten Stenskäriltä — siis kaikista uloimmista saarista, missä olen käynyt.

Varhain liikkeelle lähtiessä Espoonlahti oli Espoon puolelta selkeä, Kirkkonummen puolelta sumussa. Kvärlan eli Pupusaari lahden keskellä näkyi kelmeästi [karttalinkki].

Lue lisää

Stenskär, riskilöiden maa 25.8.2013

Syksyllä 2012 aloin tutkia järjestelmällisesti Espoon edustan saarten geologiaa. Parhaita löytöjä olivat lukuisat minihiidenkirnut Lökhällarnalta ja Södra Kytökärnigeniltä (kuvia alla).

Lähdin 25.8.2013 katsomaan löytyykö vastaavaa Stenskäriltä, Espoon edustan uloimmalta saarelta [karttalinkki]. Löytyihän niitä, muun muassa:

Lue lisää

GPS-kuva: Bodomin järven murhat

Surullinen juttu mutta paikallishistoriaa tämäkin. Suomen kuuluisimmat murhat tehtiin 5. kesäkuuta 1960 Espoossa, Bodominjärvellä. Neljä telttailijaa löydettiin aamulla puukotettuina Oittaan kartanon läheisyydestä, Hästberget-niemestä [karttalinkki]. 18-vuotias poika ja 15-vuotiaat tytöt kuolivat. Neljäs poika selvisi pahoin loukkaantuneena [Wikipedia-artikkeli].

Lue lisää

GPS-kuva: Espoon kapearaiteinen hevosrautatie

Ensimmäisen maailmansodan aikaan 1914-1917 Venäjän valtio teetätti Helsingin ympäristössä linnoitustöitä. Tarkoituksena oli luoda Helsingin ympärille maa- ja merilinnoitusjärjestelmä, joka olisi toiminut myös Pietarin ulkopuolustuksena. Uloimmat linnoitukset sijoittuivat Espoossa linjalle Westend-Tapiola-Leppävaara, seuraten suunnilleen nykyistä Kehä ykköstä.

Linnoitustyö vaati puuta, jota hakattiin ympäröivistä metsistä. Puutavaran kuljetuksia varten rakennettiin kaksi kapearaiteista rautatietä Espoon asemalta pohjoiseen, toinen Nupuriin kohti Nuuksiota, toinen Luukkiin (katkoviiva).

Radan pohja oli paikoin huono, höyryveturit kaatuivat peltoon. Niinpä rautatievaunujen vetäjiksi valjastettiin hevoset.

Lue lisää

GPS-kuva: viinan salakuljetusta Espoonlahdella

Vuonna 1919 voimaan tullut kieltolaki ei saavuttanut tarkoitustaan Espoossa. […] Espoonlahtea ylös vietiin (viina)lasti toisensa perään. Lasti purettiin yöaikaan, ja tavara kuljetettiin vankkureilla edelleen. […] Espoossa poliisi ei paljonkaan häirinnyt pirtumiehiä. ”Pitihän poliisin nukkua, ja pirtumiehet liikkuivat öisin, todettiin.”

Lue lisää

GPS-kuva: kratti (tonttu) ottaa hatkat

Ennen aikaan oli vuori, jota kansa kutsui nimellä Skrattberget, ja piru oli ollut vuoren asukas. Vuoressa on edelleen isoja kattiloita, joissa piru on keittänyt ruokaa. Kun espoolaiset sitten ostivat suuren kirkonkellon, se kuului niin hyvin Skrattbergetille, että piru ei voinut kestää ääntä, vaan muutti pois.

Lue lisää